Ostitko itsellesi hometalon? Meiltä saat asiantuntija-apua

Tuntuuko, että kodissasi on huono sisäilma? Pelkäätkö asuvasi hometalossa?

Mikäli ostit asunnon tai kiinteistön, jossa on huono sisäilma tai epäilet rakennusvirhettä, sisäilmaongelmaa, homeongelmaa tai lattiasientä, ota yhteyttä tilanteen arviointia varten.

Sisäilmaongelma voi yllättää uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä

Asuntokauppa on usein ihmisen yksi suurimmista päätöksistä. Siksi siihen kannattaa valmistautua mahdollisimman hyvin. Vaikka ostettavaan asuntoon olisi tehty kuntotarkastus ennen kauppaa, voi asunnossa jo muutaman viikon asumisen jälkeen paljastua virheitä, jotka olisi ollut syytä havaita ennen kaupan tekoa. Kuntotarkastuksessa piiloon jääneissä rakenteissa voi kasvaa terveyshaittaa aiheuttavia homeita ja mikrobeja, jolloin sisäilmaongelma on valmis. Hometalossa on yleensä aina sisäilmaongelma, koska homeiden itiöt ja haitta-aineet allergisoivat monia.

Jos kuitenkin vahinko on jo tapahtunut ja haistat uudessa kodissasi vieraita hajuja, saat meiltä asiantuntija-apua ongelmatilanteen kartoittamiseen ja siitä selviytymiseen.

Sisäilmaongelma voi yllättää niin vanhoissa kuin uusissakin asunnoissa ja kiinteistöissä. Vanhoissa rakennuksissa home- ja sisäilmaongelmat kasautuvat alapohjan rakenteisiin ja seinärakenteisiin, uusissa taloissa sisäilmaongelmia saattavat aiheuttaa rakenteiden kastuminen rakennusvaiheen aikana tai runsaspäästöiset rakennusmateriaalit.

Oikeuskäytännössä ostajalle on annettu selonottovelvollisuus virheistä, jotka kuntotarkastuksessa tai ostajan tekemässä ennakkotarkastuksessa olisi pitänyt havaita.

Päällisin puolin hometalokin voi olla kuin mikä tahansa terve talo, aina ei tarvitse edes olla ylimääräisiä hajuja. Hometalohajuja ei aina voi asunnon näyttötilanteessa aistia, varsinkin jos asunnossa on tuuletettu ennen näyttöä.

Tähän artikkeliin tutustumisen jälkeen tiedät, miten sisäilmaongelmia on syytä tutkia ja voiko niihin voi varautua. Mistä tunnistaa hometalon?

Lue näistä seuraavaksi ja vältä vanhan ja uuden talon sisäilmaongelmat.

Rakennuksen ja rakenteiden elinkaari tai tekninen käyttöikä – eroavuuksia

Jokaisella rakennuksella ja sen osalla on käyttöikänsä, jonka jälkeen rakenne on korjattava tai uusittava. Kuntotarkastusraporteissa käytettävät taulukot eri rakenneosien teknisestä käyttöiästä eivät kuitenkaan suoraan kerro rakenteen elinkaaresta. 

Monen ennen sotia rakennetun hirsitalon rakenteet ovat teoriassa ylittäneet teknisen käyttöikänsä aikaa sitten vaikka rakennuksen elinkaarta saattaa olla vielä paljon jäljellä.

Usein kiinteistön reklamaatioon vastataan rakennuksen tai sen rakenteen saavuttaneen elinkaarensa loppupään, koska rakenne on ylittänyt teknisen käyttöikänsä. Näin ollen korvausta kaupassa ei tulisi maksaa tai ainakaan korvausta ei pitäisi maksaa täysimääräisenä.

Teknisellä käyttöiällä tarkoitetaan rakenteen teknistä ikää, jonka jälkeen on syytä varautua rakenteen uusimiseen. Esimerkiksi salaojien tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta. Rakenteen elinkaaresta se ei niinkään kerro.

Hometaloja on kaiken ikäisiä, pahimmat tapaukset löytyvät sotien jälkeisestä rakennuskannasta, jolloin päätettiin käyttää muovia eristeiden välissä höyrynsulkuna ja alettiin rakentaa taloja suoraan maan päälle.

Peruskorjaukset pidentävät oletusta rakenteen hyvästä kunnosta kaupantekotilanteessa. Vanhat hirsirakenteet voivat olla täysin kunnossa, vaikka niiden tekninen käyttöikä olisi ajat sitten ollut ylittynyt, mutta rakenteen elinkaarta saattaa olla vielä pitkälti jäljellä.

Vastaavasti voi vastaan tulla suhteellisen uusiakin rakenteita, joilla olisi laskennallisesti pitkälti teknistä käyttöikää jäljellä, mutta rakenteet ovat vaurioituneet ja tosiasiassa elinkaarensa loppupäässä.

Kauppahinta kertoo paljon siitä, millainen talo on ostajalle myyty.

Myyjä vastaa virheellisen rakenteen korjauksesta – ostaja tasonparannuksesta

Elinkaaren käsitteestä täytyy pitää erillään tasonparannus, jonka asunnon ostaja saa esimerkiksi kylpyhuoneremontin jälkeen nykyaikaisista, uusista pintamateriaaleista. 

Vaikka asuntokaupassa olisi virhe, josta myyjä vastaa, ostajan ei kuitenkaan pidä saada perusteetonta etua myyjän kustannuksella uusista rakenteista.

Ei olisi kohtuullista, että myyjä joutuisi kustantamaan esimerkiksi 80-luvun pesutilojen päivityksen nykypäivän kylpylätiloiksi. Myyjän vastuu rajoittuu kaupantekohetken laatutasoon.

Kohtuullista onkin, että ostaja vastaa vanhojen rakenteiden uusimisesta aiheutuvasta tasoparannuksesta ja käyttöiän pidentymisestä. Toisaalta korkein oikeus on myös linjannut, ettei tasonparannusta yleensä synny sellaisten rakenteiden osalta, joita ei normaalisti jouduta rakenteen elinkaaren aikana uusimaan.

Huono sisäilma ja sisäilmaongelma – hometalojen tunnusmerkit

Yleensä sisäilmaongelmat ovat kosteusvaurioiden aiheuttamia, joissa on usein taustalla rakennusvirhe.

Kun asunnosta otettuja ilma- tai rakennenäytteitä tutkitaan, löytyy mm. toksisia, hermomyrkkyjä tuottavia mikrobilajeja. Sisäilmaongelman syyksi voivat paljastua lattialaatan ja sokkelin väliset ilmavuodot, joista alapohjan mikrobipitoista ilmaa pääsee asuintiloihin. Esimerkiksi rakenteita ei ole tarpeeksi hyvin eristetty tai alapohjaan on jätetty rakennusaikaista jätettä.

Hometalon tyypillisiä tekijöitä ovat usein väärällä puolen eristeitä sijaitsevat höyrynsulkumuovit, jotka aiheuttavat eristeiden kastumisen ja homehtumisen.

Homeet ja mikrobit voivat aiheuttaa terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa silloin, kun vaurioituneesta rakenteesta on ilmayhteys asuintiloihin. Jos ilmayhteyttä ei ole, terveyshaittaakaan ei yleensä aiheudu. 

Hometalossa on usein avoin ilmayhteys lattiarakenteesta alustatäyttöön saakka, josta haitalliset mikrobit pääsevät ilmayhteyden kautta sisätiloihin.

Terveyshaitasta lausuminen on annettu kunnalliselle terveystarkastajalle, mutta käytännössä kiinteistön ostaja tilaa rakennusterveysasiantuntijan tutkimaan kaupan kohteen. Rakennusterveysasiantuntija tutkii vaurioituneeksi epäillyt rakenteet ja antaa lausunnon, jonka perusteella terveystarkastaja voi antaa rakennuksen omistajalle määräyksen poistaa terveyshaitta, jopa määrätä asunto tai kiinteistö asumiskieltoon.

Ostajan on vedottava laatuvirheeseen pääsääntöisesti viiden vuoden kuluessa kiinteistön hallinnan luovutuksesta. Mikäli talon on myynyt rakennusliike tai elinkeinonharjoittaja, muillakin on mahdollisuus kohtuullisessa ajassa vedota rakennusvirheeseen.

Sisäilmaongelmat ja hometalon oireet

Homevaurio, homesieni tai lattiasieni voivat piiloutua hometalon rakenteisiin. Kodin asukkaat ovat kertoneet selittämättömistä terveyshaitoista:

• astmaa,
• allergiaa,
• atooppista ihottumaa,
• hengenahdistusta,
• toistuvia poskiontelotulehduksia,
• voimattomuuden tunnetta ja väsymystä,
• silmien kirvelyä…

Oireita on lukematon määrä ja ne voivat viitata sisäilmaongelmiin ja homeongelmiin.

Muita huonon sisäilman aiheuttamia hometalon ominaisuuksia ovat muun muassa:

• erilaiset allergiaoireet,
• silmien, nenän, kurkun tai nielun ärsytysoireet,
• nenän kuivuus, tukkoisuus tai nuha,
• päänsärky ja pahoinvointi, sekä
• väsymys.

Homeet voivat aiheuttaa terveyshaittaa, kuten hengitystieinfektioita, allergista nuhaa, astmaa ja silmän sidekalvontulehduksen. Vaikeimmissa tapauksissa jopa keuhkosyöpää, homepölykeuhkon tai muun keuhkosairauden.

Sisäilmaongelman lisäksi merkittäviä homeiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat pistävät tai maakellarimaiset hajut, jotka tarttuvat vaatteisiin ja huonekaluihin.

Huono sisäilma kannattaa aina tutkia hometalon varalta.

Sisäilmaongelmaa ja hometaloa ei aina haista homekoirakaan

Vaurioituneissa rakenteissa kasvavat homeet ja mikrobit aiheuttavat usein hajua, joka voi haista maakellarimaiselta tai pistävältä tai jotakin tältä väliltä. Sisäilmaongelmien aiheuttajat, kuten homeet, eivät kuitenkaan ole koko ajan aktiivisia, jolloin tehdystä kuntotarkastuksesta tai homekoiran käynnistä huolimatta home alkaa haista vasta jonkin ajan kuluttua asuntoon muutosta. Hometalo ei synny hetkessä.

Mistä tunnistaa hometalon? Miten varautua sisäilmaongelmaan ja asuntokaupan virheisiin ennen kauppaa?

Poikkeuksetta lähes aina ostaja ja myyjä tilaavat kuntotarkastuksen ennen kiinteistökauppaa.

Tavalliseen kuntotarkastukseen sisäilmatutkimus ei kuulu vaan monessa tapauksessa tarkastettava kohde saa puhtaat paperit, vaikka asunnossa piilisi isokin homeongelma. Lisäksi kauppakirjaan voidaan lisätä varaumia sellaisten rakenteiden osalta, joissa on vaurioepäily ja myyjä haluaa tältä osin rajoittaa vastuutaan.

Kuntotarkastuksesta huolimatta kaupan jälkeen voi paljastua huomattavia kosteus- ja homeongelmia, jotka saattavat johtaa pahimmillaan kaupan purkuun tai mittaviin hinnanalennuksiin.

Miten tältä olisi voitu välttyä?

Koska ennen kauppaa tehtävässä kuntotarkastuksessa ei tehdä rakenneavauksia kuin harvoin ja vasta selvissä vaurioepäilyissä, ostajan kannattaisi tutkia kaupan kohde tarkoin ennen ostotarjouksen antamista tai kauppakirjan allekirjoittamista. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä myyjäkään yleensä ole kovin halukas teettämään erityisen mittavia kuntotutkimuksia.

On lähes sattumaa, löytyykö perinteisessä kuntotarkastuksessa rakenteita avaamatta mitään viitteitä sisällä muhivista vaurioista, homeista ja mikrobeista, jotka aiheuttavat sisäilmaongelman, varsinkaan jos tarkastushetkellä ei ole hajuja ilmassa. Hometalo voi verhoutua täysin terveiden pintamateriaalien alle, eikä sitä aina haista homekoiratkaan.

Jos olet tehnyt asunto- tai kiinteistökaupan ja kaupan jälkeen asunnossa ilmenee virhe: ylimääräisiä homeen tai vanhan talon hajuja, kosteutta, valesokkelirakenteita, haitallisia kemikaalipäästöjä tai jokin muu rakennusvirhe, ota yhteyttä tilanteesi kartoittamiseksi ja tutkimiseksi. Saat meiltä selkeän näkemyksen siitä, mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä.

Älä jää ongelmasi kanssa yksin.